Väitöskirjatutkimukseni
Väitöskirjatutkimukseni työnimenä on “Työelämän pysäkki: Kirjallisuusterapeuttinen ryhmä työhyvinvoinnin tukena”
Kesäkuun alussa 2023 sain iloisia uutisia: minut hyväksyttiin tohtorikoulutukseen Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselle, ja aloitin kirjoittamisen tohtoriopinnot syksyllä 2023. Loppuvuodesta sain lisää hienoja uutisia: sain työsuhteisen väitöskirjatutkijan paikan 2.1.2024 alkaen. Tällä hetkellä päätyöni on siis tutkimustyö, ja tarkoitukseni on valmistua 31.12.2027 mennessä. Tutkimustyön ohella jatkan pienimuotoisesti kirjallisuusterapeuttisten kurssien, yksilöohjauksen ja koulutuksen parissa.
Tällä sivulla tiedotan tutkimukseeni liittyvistä ajankohtaisista asioista. Alla löydät tiivistelmän tutkimussuunnitelmastani. Blogissa jaan tunnelmiani tämän taipaleen varrelta. Lue esimerkiksi, millainen oli polkuni tutkijaksi.
Linkki Converis-tutkimusportaaliin
Juuri nyt ajankohtaista:
Syksyllä 2025 olen päässyt jo siihen vaiheeseen, että tutkimuksesta on kerrottavaa! Jyväskylän kansainvälisessä kirjallisuusterapiakonferenssissa lokakuun alussa kerroin tutkimuksesta ensimmäisen kerran tieteellisessä konferenssissa. Jatkoa seuraa marraskuussa, kun kerron tutkimuksesta Traumakonferenssissa.
Tutkimusaineistoni muodostuu teksteistä ja keskusteluista, joita kirjallisuusterapeuttisessa työnhyvinvointiryhmässä syntyi 9/2024–4/2025. Kun ryhmäläiset nyt jatkavat matkaa omillaan, oloni on samalla kertaa hyvästeistä haikea, mutta uudesta tutkimusvaiheesta innostunut. Tällä hetkellä järjestelen (valtavaa!) aineistoa ja aloittelen tarkempaa analyysia varten. Voit lukea ensimmäisiä huomioitani Taidetutka-verkkolehdestä.
Jos mietit, miten aineisto kerättiin ja miten sitä säilytetään, tästä blogikirjoituksestani löytyy ehkä vastaus.
******
Tutkimukseni tiivistettynä
”Työelämän pysäkki” – kirjallisuusterapeuttinen ryhmä työhyvinvoinnin tukena
Tutkin artikkeliväitöskirjassani traumainformoidun kirjallisuusterapian käyttöä työhyvinvointi-interventiona ryhmänohjauksesta muodostuvan aineiston pohjalta. Tutkimussuunnitelmaa tehdessäni mielenterveyden sairaudet olivat työkyvyttömyyseläkkeen toiseksi suurin syy heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen (Eläketurvakeskus 2024), ja Työterveyslaitoksen (2024) Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tuoreimmat tiedot loppuvuodesta 2023 kertovat, että noin 25 % työssäkäyvistä suomalaisista kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. Epävarma maailmantilanne lisää yleistä turvattomuuden tunnetta ja heijastuu myös työelämään. Yhteiskuntamme tarvitsee uusia, rohkeita keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
Maisterintutkielmassani loin mallin kirjallisuusterapiasta työelämän pysäkkinä, jossa ihminen voi lisätä itsetuntemustaan sekä tunnistaa ja hallita työnsä kuormitustekijöitä. Jatkan aiheen parissa väitöstutkimuksessani, jossa testaan käytännössä mallin toimimista. Vertaisarvioidussa artikkelissani traumainformoidun kirjallisuusterapian käytännöistä totesin, että ihmisen mahdollisen traumataustan huomioiva traumainformoitu työote sopii hyvin kirjallisuusterapiaan ja siitä hyötyvät erityisesti ihmistyötä tekevät (Holopainen, Maanmieli & Kortesoja 2021). Artikkeli on myös väitöstutkimukseni ensimmäinen artikkeli. Tutkimusaineisto muodostuu kirjallisuusterapeuttisen työhyvinvointiryhmän teksteistä, keskusteluista ja kyselyvastauksista. Toistaiseksi aiheesta on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Monitieteisestä tutkimuksestani hyötyvät paitsi kirjallisuuden- ja kirjoittamisen tutkimus myös taide ja taideterapiat, sosiaali- ja terveystieteet sekä psykologia ja kasvatustiede.
Ryhmä kokoontui syyskuusta 2024 huhtikuuhun 2025 joka toinen viikko kaksi tuntia kerrallaan. Yhteensä tapaamisia kertyi 16 lähi- ja etätapaamisina. Tapaamiset sisälsivät myös psykoedukaatiota traumainformoidusta työotteesta, mikä hyödyttää erityisesti ihmistyötä tekeviä. Ryhmän osallistujat olivat pääosin sote- ja opetusalan työntekijöitä eri organisaatioista.
Aineistoon sisältyvät: 1. alku-, väli-, loppu- ja seurantakysely lomakekyselynä 2. tapaamisten aikana kirjoitetut tekstit 3. tapaamisten aikana käydyt ryhmäkeskustelut sekä 4. oma tutkimuspäiväkirjani. Ryhmä on ennaltaehkäisevää toimintaa, ei varsinaista terapiaa, joten alkuhaastattelussa varmistin muun muassa, että osallistuja ei ole läpikäymässä akuuttia kriisiä. Tutkimuksen eri vaiheissa toteutetuilla kyselyillä selvitän työ- ja elämäntilanteessa ryhmän aikana mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Välikyselyn tuloksia hyödynsin myös ryhmänohjauksen kevätkauden suunnittelussa. Tutkin aineistoni avulla ryhmäläisten kokemuksia siitä, auttaako ryhmä heitä tunnistamaan ja hallitsemaan työnsä riskitekijöitä ja mahdollisia työuupumuksen ensioireita. Analyysimenetelmäni käytän dialogista tematisointia.
Aiheeseen liittyvät artikkelini:
Holopainen, J., Maanmieli, K., & Kortesoja, S. (2021). Kohti traumainformoidun kirjallisuusterapian käytäntöä. Scriptum : Creative Writing Research Journal, 8(2), 1-44. https://doi.org/10.17011/scriptum/2021/2/1
Kortesoja, S. (2025). Kirjallisuusterapeuttisesta työhyvinvointiryhmästä työkaluja onnistuneisiin kohtaamisiin. Taidetutka 1/2025.