Tutkija-Sarin kesäloman jälkeisiä mietteitä muun muassa siitä, miten tutkijan työ on jatkuvaa odottamista ja keskeneräisyydestäkin pitäisi osata nauttia. Kesällä syntyi myös oivallus siitä, että tutkijaminäni sisällä on ohjaaja, jonka täytyy päästä enemmän esille.

Syyskuun puolivälistä huhtikuun loppuun kestänyt yhteinen taival kirjallisuusterapeuttisen työhyvinvointiryhmäni kanssa on tullut päätökseen. Ihanat ryhmäläiseni kulkevat jatkossa mukanani teksteissä ja keskusteluissa, joihin ryhdyn nyt syventymään. Kerron tässä kirjoituksessa lyhyesti ryhmästä ja tapaamisista.

Olen innoissani: puolet tutkimukseeni liittyvistä paikoista alkaa olla täytetty! Haastattelut jatkuvat elokuussa, mutta ennen kesäloma-aikaa vastaan tässä blogikirjoituksessa muutamaan esille nousseeseen kysymykseen.

Ihmisiä koskevassa tutkimuksessa on tärkeää, että tutkimukseen osallistuva kokee olevansa luottamuksellisissa käsissä. Mitä aineistoon kuuluu ja miten sitä säilytetään? Miten osallistujan tietosuojasta on huolehdittu?