Mikä ihmeen kirjallisuusterapia?
Kirjallisuusterapia on yksi taideterapiamuodoista. Se on kuitenkin yllättävän huonosti tunnettu menetelmä, vaikka mistään uudesta asiasta ei ole kyse. Suomessakin sitä on harjoitettu vuosikymmeniä, ja Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry on toiminut jo vuodesta 1981. Maisterintutkielmani ”Orava pitäköön pyöränsä” Kirjallisuusterapia työuupumuksen ennaltaehkäisyssä – traumainformoitu näkökulma (lisään linkin, kun tutkimus on julkaistu) kertoo omalta osaltaan, mistä kirjallisuusterapiassa on kyse ja missä kaikessa sitä voitaisiin hyödyntää. Siinä katson asiaa kuitenkin hyvin perusteellisesti ja tieteellisestä näkökulmasta, joten avaan kirjallisuusterapian maailmaa tässä tekstissäni pääpiirteittäin ja mahdollisimman lyhyesti.
Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry on toiminut jo vuodesta 1981.
Ehkä olet kirjoittanut päiväkirjaa tai kirjeitä? Se voi olla hyvinkin terapeuttista. Tänä päivänä samaa asiaa ajavat myös blogit ja vlogit. Kun purkaa ajatuksiaan paperille itsekseen, puhutaan terapeuttisesta kirjoittamisesta. Kirjallisuusterapiassa on kuitenkin kyse aina vuorovaikutteisesta toiminnasta, jossa ihminen käsittelee asioitaan ohjaajan tai terapeutin johdolla itse kirjoittaen ja/tai valmiita tekstejä käyttäen sekä niiden herättämistä tunteista ja ajatuksista keskustellen. Kirjoittamiskokemusta tai kirjallisuuden tuntemista ei tarvita, sillä tekstejä ei arvostella kaunokirjallisten ansioiden perusteella. Ei siis ole hyviä tai huonoja tekstejä, vaan tekstit ovat keino käsitellä asioita ja tuoda omia sisäisiä tuntoja esille.
Kirjallisuusterapiassa ei ole hyviä tai huonoja tekstejä, vaan tekstit ovat keino käsitellä asioita ja tuoda omia sisäisiä tuntoja esille.
Kirjallisuusterapiassa on kyse itsen äärelle hiljentymisestä. Siinä annetaan tilaa niille sisäisille ajatuksille, jotka jäävät helposti, joskus jopa tarkoituksellisesti, puheen ja ajatusten alle. Kirjallisuusterapiassa houkutellaan esiin ajatusten takana lymyilevää tajunnanvirtaa. Sen avulla voidaan käsitellä kipeitäkin asioita turvallisesti, esimerkiksi epäsuorasti metaforien eli vertauskuvien avulla ja etäännyttämällä fiktiivisten tarinoiden kautta.
Kirjallisuusterapiassa on kyse itsen äärelle hiljentymisestä.
Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät toimivat yksilöohjauksessa, mutta hyvin usein sitä harjoitetaan ryhmässä. Ryhmän jäsenet ovat toisilleen peilipintana ja oppivat muiden oivalluksista itsekin uutta. Koronapandemian myötä on huomattu, että menetelmä toimii yleensä erinomaisesti myös verkossa. Kirjallisuusterapiaa tai sanataideterapiaa (pidän termejä synonyymeinä) on hyvin monenlaista riippuen ryhmän tarkoituksesta, mutta myös ohjaajan taustasta. Minun ohjauksessani painottuu ehkä kirjoittaminen, mikä johtuu sanataideohjaajan koulutuksestani ja kirjoittamisen opinnoista. Jonkun toisen ryhmässä saatetaan käyttää pelkästään valmiita tekstejä keskustelun pohjana.
Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät toimivat yksilöohjauksessa, mutta hyvin usein sitä harjoitetaan ryhmässä.
Lainasin maisterintutkielmassani Terhikki Linnainmaan ajatusta kirjallisuusterapiasta sateenvarjona, jonka alla on erilaisia ”alalajeja”. Loin kirjallisuusterapia-sateenvarjon, josta voit tutkailla, mikä tuntuisi sinusta omimmalta. Jokaiselle löytyy varmasti mieleinen – ja tämäkään ei ole kaiken kattava!
Kirjoittamisen hyvinvointivaikutuksia ja kirjallisuusterapiaa on tutkittu ja tutkitaan myös tieteellisesti.
Tänä päivänä ihmisten hyvinvoinnin parissa työskentelee kirjava joukko erilaisia ohjaajia ja valmentajia, joten haluan nostaa vielä esille tärkeän asian: kirjoittamisen hyvinvointivaikutuksia ja kirjallisuusterapiaa on tutkittu ja tutkitaan myös tieteellisesti. Kun valitset koulutetun ohjaajan, varmistut siitä, että toiminta on turvallista. Eettisyys on vahvasti esillä kirjallisuusterapia-alan koulutuksessa, jota on viime vuosina uudistettu. Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry kehitti kolmiportaisen koulutuspolun (yhteensä 90 op), josta toistaiseksi on toteutettu osia 1 ja 2. Kolmas, syventävä koulutus, pääsee toivottavasti alkamaan koronapandemian hellittäessä.
Osa 1. Kirjallisuusterapia henkilökohtaisen ja oman ammatillisen kasvun välineenä
Johdatus kirjallisuusterapiaan (15 op, 1/2 vuotta)
Osa 2. Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus (35 op, 1 vuosi)
Osa 3. Kirjallisuusterapeuttikoulutus
Kirjallisuusterapiaohjaajan syventävä koulutus (40 op, 1,5 vuotta)
MInä olen valmistunut kirjallisuusterapiaohjaajaksi vuonna 2018. Vaikka puhutaan kirjallisuusterapiasta, kirjallisuusterapiaohjaaja ei ole terapeutti, ellei hänellä muun koulutuksen kautta ole siihen edellytyksiä (esim. psykoterapeutti). Ohjaan aina terveydenhuollon pariin, mikäli koen, että asiakas on syvemmän terapia-avun tarpeessa. Sen sijaan itsensä kehittämiseen, itsetuntemuksen kasvattamiseen sekä erilaisten kasvuryhmien vetämiseen kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus antaa erittäin hyvät valmiudet. Monella ohjaajalla on taustalla myös muuta ihmistyöhön liittyvää koulutusta, ja itsekin olen opiskellut psykologiaa sivuaineena yliopistossa sekä tutustunut traumainformoituun työotteeseen. Etsi siis rauhassa itsellesi sopiva menetelmä ja ohjaaja, jonka kanssa kemiat toimivat.
Itsensä kehittämiseen ja itsetuntemuksen kasvattamiseen sekä erilaisten kasvuryhmien vetämiseen kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus antaa hyvät valmiudet.
Lue lisää: Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry
Tervetuloa kirjallisuusterapian pariin!
Lähteet:
Ihanus, J. (2009). Sanat että hoitaisimme: Kirjallisuusterapia ja kertomukset. Teoksessa J. Ihanus (toim.), Sanat että hoitaisimme. terapeuttinen kirjoittaminen. (s. 13–48). Helsinki: Duodecim.
Ihanus, J. (2019). Transformative words. Writing otherness and identities. New York: Nova Science Publishers, Inc.
Linnainmaa, T. (2005). Mitä kirjallisuusterapia on? Teoksessa S. Mäki & T. Linnainmaa (toim.), Hoitavat sanat, opas kirjallisuusterapiaan (s. 11–25). Helsinki: Duodecim.
Pennebaker, James. W. & Smyth, Joshua M. (2016). Opening Up by Writing It Down (3. painos). New York: The Guilford Press.
Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry (2022). https://kirjallisuusterapia.net