Mitä avoin tiede tarkoittaa? Kokemuksia väitöstutkijan näkökulmasta

Avoin tiede (Open Science) on viime vuosina noussut keskeiseksi osaksi tutkimustyötä. Sillä tarkoitetaan sitä, että tutkimuksen tekeminen, julkaiseminen ja hyödyntäminen ovat mahdollisimman avointa, läpinäkyvää ja saavutettavaa. Tavoitteena on, että tutkimustieto ei jäisi vain tutkijoiden ja yliopistojen käyttöön, vaan olisi myös muiden tutkijoiden, ammattilaisten, päättäjien ja kansalaisten saatavilla.

Olen pohtinut avoimen tieteen kysymyksiä myös oman väitöstutkimukseni näkökulmasta. Tutkin kirjallisuusterapeuttisen ryhmän merkitystä työhyvinvoinnin tukena, ja tutkimusaineistoni koostuu osallistujien kirjoituksista, ryhmäkeskusteluista, kyselyvastauksista sekä tutkimuspäiväkirjastani. Tällainen aineisto sisältää paljon henkilökohtaisia kokemuksia, mikä tekee avoimuuden ja tietosuojan välisestä tasapainosta erityisen tärkeän kysymyksen.

Tavoitteena on, että tutkimustieto ei jäisi vain tutkijoiden ja yliopistojen käyttöön, vaan olisi myös muiden tutkijoiden, ammattilaisten, päättäjien ja kansalaisten saatavilla.

Avoin tiede on paljon muutakin kuin avoimia artikkeleita

Moni ajattelee avoimen tieteen tarkoittavan ennen kaikkea sitä, että tutkimusartikkelit ovat vapaasti luettavissa. Se onkin yksi avoimen tieteen tärkeimmistä osa-alueista. Avoin julkaiseminen (Open Access) mahdollistaa sen, että tutkimustuloksiin pääsee tutustumaan ilman maksumuureja. Samalla tutkimus tavoittaa laajemman yleisön kuin pelkän tiedeyhteisön. Oman tutkimukseni tulosten suhteen avoin julkaisu on itsestään selvää, ja sitä edellyttää myös Jyväskylän yliopisto.

Avoin julkaiseminen mahdollistaa sen, että tutkimustuloksiin pääsee tutustumaan ilman maksumuureja.

Aihe on ollut viime aikoina esillä myös julkisessa keskustelussa. Syksyllä 2026 käytiin Anne Portaankorvan ja Jenni Järvelän sekä useiden tutkijoiden välillä keskustelua siitä, missä määrin julkisilla varoilla tuotetun tutkimuksen tulisi olla kansalaisten vapaasti luettavissa. Keskustelu osoittaa hyvin, että avoimuus on tärkeä tavoite, mutta siihen liittyy myös tekijänoikeuksia, kustannusrakenteita ja tutkimusjulkaisujen tulevaisuutta koskevia kysymyksiä.

Avoin tiede ei rajoitu julkaisemiseen. Sen keskeisiä osa-alueita ovat myös:

  • Avoimet tutkimusaineistot (Open Data), joita pyritään avaamaan muiden käyttöön silloin, kun se on eettisesti mahdollista.

  • Avoin tutkimusprosessi (Open Research Process), jossa tutkimuksen menetelmät, aineistonkeruu ja analyysi kuvataan läpinäkyvästi.

  • Avoin vertaisarviointi (Open Peer Review), jonka tavoitteena on tehdä tutkimuksen arvioinnista aiempaa näkyvämpää.

  • Avoimet oppimateriaalit ja koulutus (Open Education), joiden avulla tietoa voidaan hyödyntää laajemmin opetuksessa ja oppimisessa.

Oman tutkimukseni haasteet

Avoimeen tieteeseen kuuluu myös tutkimusaineistojen avaaminen silloin, kun se on mahdollista. Tavoitteena on, että aineistoja voitaisiin hyödyntää myöhemmin myös uusissa tutkimuksissa. Käytännössä kaikkia aineistoja ei kuitenkaan voida avata. Omassa tutkimuksessani osallistujat kertovat kirjoituksissaan ja keskusteluissaan hyvin henkilökohtaisista kokemuksista. Ne tekevät aineistosta tutkimuksellisesti arvokkaan, mutta asettavat samalla rajoja sille, kuinka avoimesti aineistoa voidaan jakaa. Vaikka tutkimusaineistoa ei voida jakaa vapaasti muiden käyttöön, tutkimuksen tavoitteet, aineistonkeruun vaiheet, analyysimenetelmät ja tutkimuksen toteutus voidaan kuvata mahdollisimman läpinäkyvästi. Näin tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida ilman, että osallistujien yksityisyys vaarantuu.

Henkilökohtaiset kokemukset tekevät aineistosta tutkimuksellisesti arvokkaan, mutta asettavat samalla rajoja sille, kuinka avoimesti aineistoa voidaan jakaa.

Avoimuudella on myös rajansa

Avoimessa tieteessä minua puhuttelee erityisesti ajatus siitä, että tutkimus kuuluu myös muille kuin tutkijoille. Myös disinformaation leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että tutkittu tieto on helposti saatavilla. Tämä blogikirjoitus pohjautuu Jyväskylän yliopiston tohtoriopintoihin kuuluvaan Avoin tiede ja tutkimus -kurssin esseetehtävään. Sitä kirjoittaessani huomasin, että avoin tiede näyttäytyy omassa väitöstutkimuksessani ennen kaikkea tasapainona avoimuuden ja luottamuksellisuuden välillä: samalla kun haluan tehdä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset mahdollisimman läpinäkyviksi, minun on suojeltava tutkittavien henkilökohtaisia kokemuksia. Siksi avoimen tieteen periaate niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä tuntuu kuvaavan omaa tutkimustani erityisen osuvasti.

Ja kerronpa avoimesti senkin, että tämä kirjoitus on tehty Microsoft Copilotin avulla. Pyysin sitä tekemään esseestäni blogiksi sopivan tiivistelmän. Pohja oli oikein toimiva, mutta kirjoittava ihminen haluaa tietenkin oman tyylinsä näkyvän, joten tämä teksti muokattu versio tuosta pohjasta.

Samalla kun haluan tehdä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset mahdollisimman läpinäkyviksi, minun on suojeltava tutkittavien henkilökohtaisia kokemuksia.

 

Lähteet

Järvi, U., Raento, P., Haanpää, S. ja Laiho, S. (2026). Yliopistot eivät voi sivuuttaa tekijöiden oikeuksia. HS Mielipide 19.10.2026. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012347215.html Viitattu 2.11.2026
Mustajoki, H. Finnish Open Science Online Resource. Ministry of Education and Culture, Finland [producer]. http://www.findocnet.fi. Viitattu 2.11.2026 
Portaankorva, A. ja Järvelä, J. (2026). Kansalaisilla on oikeus lukea rahoittamansa tutkimus. HS Mielipide 8.10.2026. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012302767.html Viitattu 2.11.2026

Sari KortesojaComment